Kirmot vaalii yhteisöllisyyden henkeä

Art Lumperoinen ry

Kulttuuri ei ole vain pienen eliitin hiekkalaatikko vaan koko väestön elinvoima. Tarvitsemme omien taiteilijoidemme lisäksi laadukkaista vierailijoita, populaaria kulttuuria ja myös marginaalia: tilaisuuksia eri makuun, eri yleisöille ja eri ikäryhmille.

Tapani Kiminkinen

Ajatus saunan lauteilla käynnisti tapahtuman suunnittelun

Sauna vapauttaa niin vaatteista, pintapuolisesta liasta, titteleistä kuin ajatusten kahleistakin. Juuri niin kävi milleniumin pääsiäisviikolla Saarijärven Hämeenniemessä, jossa savusaunan hellivissä löylyissä saunoin ystäviemme Markkujen Tukia ja Forss kanssa. Edellinen on ex -naapurimme Saarijärven silloinen kaavoitusarkkitehti ja jälkimmäinen noina vuosina kaupunginjohtajamme.

Keskustelu kääntyi lopulta siihen, miten kotiseutuneuvos Ilta Ikkalan pontevasti polkaiseman Runeberg -oopperan luomaa yhteisöllisyyden henkeä voitaisiin vaalia jatkossa. Tukia puki hautomamme ajatukset sanoiksi: ”Perustetaan vaikka Ahvenlampi Jazz Tauno Keskustalon Ahvenlampi Rokkia jatkamaan”.

Kirmoja järjestävä Art Lumperoinen ry perustetaan

Pyörittelimme jatkossa aihiota mielissämme. Äänekoskella eli vielä siihen aikaan voimallisesti Keitele Jazz, joten samanlainen ei tullut kyseeseen. Juhannuksena kutsuin saunaan naapurissamme kotonaan käymässä olleen Kirmo Lintisen, joka lupautui olemaan käytettävissä. Syksyllä vuonna 2000 kokoustimme taustayhdistykseksi Art Lumperoinen ry:n, jonka puheenjohtajana olen saanut toimia siitä lähtien.

Tapahtuman nimen muotoili kirjailija Harri Tapper. Kirmot viittaa toki Kirmo Lintiseen, mutta se kertoo Harrin mukaan myös kesäisestä kirmailusta. Samuli Heimonen suunnitteli logon ja Kalevi Kivistö lupautui suojelijaksi.

Ensimmäisten Kirmojen huikea ohjelma huomioitiin myös valtamedioissa

Lauantai-iltapäivällä järjestettiin Saarijärvi-salissa Saarijärvi-foorumin avajaistilaisuus. Kirmo Lintinen ja Tero Tavaila konsertoivat. Illalla Lumperossa esiintyivät Värttinä ja Vesa-Matti Loiri yhtyeensä kanssa. Jatkot vietettiin Tuomo Dahlblomin trion tahdissa Summassaaressa, jossa yöllä puoli kahden aikaan Veskukin innostui jammailemaan nuorten soittajien kanssa.

Sunnuntai 5.8. oli varattu lapsille. Kukonhiekkaan saapui siihen aikaan supersuosittu Huvitutti Satu Sopasen johdolla. Arvelimme, että paikalle voisi tulla enimmillään parisataa kuulijaa. Olimme melkoisessa helteessä, kun yleisöä tupsahti lopulta toista tuhatta.

Väsyneinä ja onnellisina saunoimme Kirmon kanssa sunnuntai-iltana savusaunassa ja poksautimme kuoharipullon. Hämmästykseksemme TV ykkönen esitti Kirmoista kahden minuutin koosteen illan puoli yhdeksän uutisissaan.

Kirmoja on järjestetty useissa eri kohteissa ympäri Saarijärveä

Päätapahtumapaikkamme sijaitsi vuosien ajan ensin lukion ja sitten yläasteen pihassa, joille pystytimme Vattenfallin sponsoroiman esiintymisteltan ja Saarijärvi-Foorumin hankkiman esiintymislavan. Avajaisvuoden lisäksi kävimme vielä yhden kerran Lumperossa. Parina vuonna järjestimme yhteistyössä Kiimasen Savun kanssa Hernesalmen myllyllä Myllybluesin. Erinomaisena vakioyhteistyökumppaninamme on toiminut Saarijärven seurakunta. Konserttipaikkoina olemme käyttäneet sekä Saarijärven että Pylkönmäen kirkkoja. Luonnollisesti suuret kiitokset kohdistuvat Saarijärven kaupungille ja tuoreesti Jukka Autereelle ja hänen edustamilleen yhteisöille. Muutamana vuotena Kukonhiekka toimi lasten konserttien ja lauantai-illan estradina. Nyttemmin Saarijärven Pullistus on jälleen yhteistyökumppanimme.

Pylkön pojat kuuluvat vakituiseen Kirmojen ohjelmistoon

Toistakymmentä vuotta Kirmoihin on kuulunut Pylkön poikien Tommi Soidinmäen ja Mikael Konttisen suositut konsertit, joihin he kutsuvat vierailijan. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin koulun salissa, mutta se todettiin heti alkujaan liian pieneksi, joten siirryimme seuraavana kesänä Yrittävän talon pihaan Pylkönmäelle.

Yhteistyö Riku Niemen kanssa on mahdollistanut musiikinopetuksen Kirmot viikolla

Runsaasti iloa ja musiikin virtuositeettia olemme saaneet ystävyydestämme Riku Niemeen ja hänen orkesteriinsa, joka on esiintynyt Kirmoissa monin kokoonpanoin. Riku aloitti matalan kynnyksen opetuksen rytmiklinikkana, joka laajeni lukuisia soittimia käsittäväksi kolmen päivän mittaiseksi kurssiksi. Jatkossa tästä sukeutui lauluklinikka. Rupeamasta on muodostunut hengeltään ja anniltaan upea kokonaisuus.

Vuoden 2004 Kirmojen tervehdysteksti kiteytti toiminnan aatteen

Kahdenkymmenen vuoden aikana mieliin on painunut lukemattomia sykähdyttäviä konsertteja. Erityisesti muistan lämpimän aurinkoisen kesän 2004, jonka ohjelmaa kelpaa makustella. Silloin kirjoitin ohjelmalehtisen tervehdykseen tekstin, jonka sen pateettisuudesta huolimatta hyväksyn edelleen. Valtionapuakin saimme lopulta pienesti muutamana vuotena.

Kun Tarmo Mannilta kysyttiin, mistä mahtaa johtua se, että Saarijärveltä on lähtenyt ja lähtee edelleenkin poikkeuksellisen paljon merkittäviä kulttuurivaikuttajia, vastasi Tarmo: ”Se on se runebergiläisyys, se on siellä vieläkin”. Siitä humuksesta, luvasta olla erilainen, sallivuudesta, vaikka joskus saattaa tuntua peräti päinvastaiseltakin, lienee pohjimmiltaan kyse. Siihen liittyy halu näyttää: vastavoimasta on lopulta hyötyä, ei eletä todellakaan pappilan peräkamarissa.

Art Lumperoinen Ry perustettiin näille rakenteille vaalimaan voimia, jotka vaikuttavat kulttuurin seutukunnalliseen elinvoimaan. Vanhojen sivilisaatioiden keskeisimpiin kehittyneisyyden mittareihin ovat kuuluneet huolehtiminen heikompiosaisista sekä kulttuurin merkityksen ymmärtäminen. Molemmat ovat edelleen mitä ajankohtaisimpia.

Kirmot ovat saarijärveläisen ja seutukunnallisen kulttuurin foorumi, jonka tarkoitus on esitellä, edistää, innostaa ja mahdollistaa kaikkea kulttuuria Runebergin hengessä. Nimet Kirmo Lintinen, Harri Tapper, Samuli Heimonen ja Kalevi Kivistö ovat laittaneet persoonansa alttiiksi. Uuden aloittaminen kysyy aina voimia. Ei ole helppoa laatia budjettia ilman valtiovallan tukea. Työtä tehdään oman toimen ohella rakkaudesta kotiseutuun ja sen elämään sekä vahvaan uskoon maakuntien tulevaisuuden oikeutuksesta.

Art Lumperoinen Ry tähyää tulevaisuuteen mutta elää vahvasti tätä päivää. Uskon Kirmot 2004 -ohjelmassa olevan haastetta moneen makuun. Tervetuloa kokemaan sen kanssamme.

Tapani Kiminkinen

Vuoden 2004 Kirmojen ohjelma jäi ikuisesti mieleen

Satumaiset Kirmot avattiin maanantaina 19.7.2004 Saarijärven kirkossa Soile Isokosken ja Marita Viitasalon toimesta. Duo oli juuri tuohon aikaan suosionsa huipulla. Keskisuomalainen hehkutti unohtumatonta konserttia: ”Saarijärvi kuin Salzburg”. Kirmo Lintinen säesti tiistaina Saarijärvi -salissa mykkäelokuvan Hiljaisuus (The Finnishing Touch 1932).

Keskiviikkona Myllybluesissa esiintyivät Hojas Blues Band ja Tomi Leino & Jyrki Tomminen. Torstaina Vattenfall -teltassa vierailivat Trauma, Rautakello, The Dragon Band ja Kotiteollisuus, perjantaina Groovy Blue, Anna-Mari Kähärän Orkesteri huippusoittajineen, Jonna Tervomaa ja Neljä Ruusua sekä lauantaina Jalo Walamies yhtyeineen, Stand up:ssa Andre’ Wickström, Ismo Leikola, Krisse Salminen ja Teemu Vesterinen, minkä jälkeen iltaa jatkettiin hulvattomien Semmareiden viemänä – illan päätti teltalla V6.

Tämän jälkeen siirryttiin täpötäyteen Kukonhiekkaan, jossa tanssittivat Annika & Amour, ja bileet nostatti Jean S. Eikä tässä vielä kakki: sunnuntaina Kukonhiekassa esiintyivät lapsille Sari Kaasinen ja Loiskis sekä päätöskonsertissa Saarijärven kirkossa Rajaton.

Klassinen musiikki Kirmoilla

Kirmoissa on nähty todella monipuolinen otos maamme eturivin artisteista. Heihin on kuulunut klassisen musiikin virtuooseja kuten Soile Isokoski, Marita Viitasalo, Jaakko Ryhänen, Johanna Rusanen-Kartano, Raimo Sirkiä, Tommi Hakala, Kristian Attila, Sergei Kravtshenko, Maija Weitz, Seppo Laamanen, Mika Kares, Kaisa Ranta, Markus Nieminen, Olavi Suominen, Hannakaisa Nyrönen, Cantores Minores, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Jyväskylän Kamariorkesteri ja Barokkiorkesteri.

Vuodesta 2001 alkaen Saarijärven Kirmoilla on vieraillut huima kattaus kärkinimiä

Populaarimusiikkia tai sitä sivuten on kuultu mm. Eppu Normaalista, Ismo Alangosta, Apulannasta, Ile Kallio Rock Bandista, Riku Niemestä ja hänen RNO:staan, Kirkasta, Muskasta, CMX:stä, Werner Brossista, Agentsista, Pääesiintyjästä, Timo Rautiaisesta, Jere & The Universestä, Iiro Rantalasta, Zen Cafesta, Steven Seagullista, Tik Takista, Hevisauruksesta, Fröbelin Palikoista, Titi Nallesta, Kotiteollisuudesta, Erja Lyytisestä, Irinasta, Semmareista, Katri-Helenasta, Diandrasta, Mikael Gabrielista, Neljän Suorasta, Elias Kaskisesta, Antti Railiosta, Erinistä, Einistä, Johanna Kurkelasta, Johanna Iivanaisesta, Mikko Iivanaisesta, Johanna Förstistä, Maija Hapuojasta, Jukka Perkosta, Severi Pyysalosta, Teemu Viinikaisesta, Ida Elinasta, Arja Korisevasta, Jari ”Kepa” Kettusesta, Jari ”Heinä” Niemisestä, Ville Hukkisesta, Tuure Koskesta, Risto Salmesta, Peter Engbergistä, Petri Krzywackista, Jorma Kääriäisestä, Saku Mattilasta, Jukka Kuoppamäestä, Mikko Alatalosta, Tuomo Rannankarista, Siinasta & Taikaradiosta, Lea Lavenista, Janus Hanskista, Pentti Hietasesta, Heikki Helasta, Olli Ahvenlahdesta, Eija Ahvosta, Susanna Haavistosta, How Many Sistersistä, Pekka Ruuskasta, Bluesministeri Kuloniemestä, J. Leino All Starsista, Juha Kartanosta, Tommi Kaleniuksesta, Virve Rostista, Markus Allanista, Leif Lindemanista, Tiina Ruuskasta, Tuomas Iso-Aholasta, Kyösti Mäkimattilasta, Pasi Kaunistosta, Marzi Nymanista, Jukka Leppilammista, Maria Ylipäästä, Ritva Oksasesta, Pedro Hietaesta, Hanna Pakarisesta, Amadeus Lundbergista, Eino Grönistä, Dallapesta, Antti Sarpilasta, Esa Helasvuosta, Seppo Hovista, Jope Ruonansuusta, Kuunkuiskaajista, Petri Laaksosesta, Ville Ojasesta, Värttinästä, Vesa-Matti Loirista, Lenni-Kalle Taipaleesta, Jonna Tervomaasta, Pekka Kuusistosta, Zarcus Poussasta, Anna-Mari Kähärästä, Sanista, Anna Abreusta, Marita Taavitsaisesta, Saija Tuupasesta, Anne Mattilasta, Eija Kantolasta, Jenna Bågebergista, Mikko Alatalosta, Jean S:stä, Marika Krookista, Emma Salokoskesta, Jukka Puotilasta, Esko Salmisesta, Martti Suosalosta, Jukka Pojasta, Palefacesta, Pauli Hanhiniemestä, J. Karjalaisesta, Anna Puusta, Mariskasta, Vesterisestä, Remusta, Popedasta, Neljästä Ruususta, Michael Monroesta, Jari Sillanpäästä, Olavi Uusivirrasta, Juha Tapiosta, Tuure Kilpeläisestä, Anssi Kelasta, Paula Koivuniemestä, Laura Voutilaisesta, Kaija Koosta, PMMP:stä, Yöstä, Tuomari Nurmiosta, Samuli Edelmannista, Lauri Tähkästä ja Elonkerjuusta, Maija Vilkkumaasta, Rajattomasta, Club For Fivestä aina Robiniin saakka. Teemu Vesterinen on puolestaan tuonut Kirmoihin mukanaan kaikki maamme eturivin standup -koomikot.

Kirmot muuttuneessa maailmassa

Paljon on nähty ja koettu. On kohdattu koronapandemia ja musiikkitapahtumien valtakunnallinen keskittyminen, mikä on johtanut pienempien paikkakuntien tapahtumat ahdinkoon. Ystäviemme ja tukijoittemme avulla Kirmot porskuttaa edelleenkin ammentaen niistä mahdollisuuksista, jotka käytettävissämme on uskoen vahvasti siihen, että pohjimmiltaan niin kulttuuri kuin kansanterveyskin sikiävät ruohonjuuritasolla kansan keskuudessa. Kulttuuri on voimavaramme niin suurissa taajamissa kuin maakuntien sydämessä.

Kirmojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa järjestöämme edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Me Kirmoilla Sitoudumme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Lain perusteet

Tasa-arvolain (609/1986 1§) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä sekä estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014 8§) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laissa lueteltujen henkilöön liittyvien syrjimisperusteiden lisäksi Kirmojen toiminnassa tiedostetaan muun muassa sosioekonomiseen taustaan, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, keholliseen moninaisuuteen, liikunta-, näkö- ja kuulovammoihin, neuroepätyypillisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät syrjintäriskit.

Kirmojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoiminnan tavoitteet

Sitoudumme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Suunnittelemme ja seuraamme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötämme.
Viestintämme on saavutettavaa ja selkeää. Pyrimme monipuoliseen ja ei-stereotyyppiseen ilmaisuun.
Huomioimme omassa tiedonkeruussa sukupuolen moninaisuuden esimerkiksi lomakkeiden vaihtoehdoissa: ’mies’, ’nainen’, ’muu’ sekä ’en halua kertoa’.

2. Henkilöstökäytänteemme edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Sovellamme mahdollisuuksien mukaan anonyymia rekrytointia ja positiivisen erityiskohtelun periaatetta ja varmistamme, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat sisältyvät uusien toimijoidemme perehdytykseen.
Tuemme työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Järjestömme jäsenillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen ja kehittymiseen toiminnassamme.
Järjestömme havainnoi aktiivisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannettamme sekä osallistuu sen kehittämiseen.
Käymme järjestössämme keskustelua esimerkiksi normeista, etuoikeuksista, syrjivistä valtarakenteista ja toiseuttamisesta sekä niiden vaikutuksesta omaan toimintaamme.
Käsittelemme järjestömme työilmapiiriä ja työn arvostusta kokouksissamme.
Järjestössämme toimiva tiedonkulku, dialoginen keskustelukulttuuri ja yhteisöllisyys tukevat avointa ja turvallista vuorovaikutusilmapiiriä.
Puutumme kiusaamiseen ja syrjintään. Rohkaisemme kertomaan kiusaamis- ja häirintätilanteista avoimesti.

3. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tilaisuuksissamme.

Huomioimme toimijoidemme moninaisuuden tilaisuuksiemme järjestämisen eri vaiheissa.
Kiinnitämme huomiota kulttuuritarjontamme sisältöjen, menetelmien ja materiaalien moninaisuuteen ja syrjimättömyyteen.
Rohkaisemme järjestömme jäseniä sekä tapahtumiimme osallistuvia kertomaan toiminnassamme mahdollisesti esiintyvistä kiusaamis- ja häirintätilanteista.

4. Varmistamme yhdenvertaisen pääsyn tiloihin, joissa toimimme.

Huomioimme tilojen varauksissa ja tilojen käytön suunnittelussa käyttäjien moninaisuuden ja erilaiset toimintakyvyt.
Viestimme tilojemme saavutettavuudesta.
Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollisuus kertoa toiveista saavutettavuuden ja esteettömyyden suhteen, jotka pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan.
Pyrimme mahdollistamaan, että jokainen voi käyttää sukupuoli-identiteettinsä mukaisia ja turvallisiksi kokemiaan wc-tiloja.

5. Kielenkäyttömme ja vuorovaikutuksemme on syrjimätöntä

Vaalimme sosiaalisesti tasa-arvoista, viihtyisää ja turvallista ilmapiiriä. Kiinnitämme huomiota sekä yksilöä, että yhteisöä tukevaan ja rakentavaan vuorovaikutukseen.
Meillä on nollatoleranssi syrjivään kielenkäyttöön ja siihen puututaan.
Puhuttelemme sukupuolen sijaan sillä nimellä, jolla haluaa tulla kutsutuksi sekä kunnioitamme jokaisen omaa määrittelyä sukupuolestaan.
Tarkastelemme nonverbaalia vuorovaikutustamme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista.

6. Teemme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä yhdessä muiden kanssa

Huomioimme yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien moninaisuuden toiminnassamme.
Viestimme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevista toimistamme.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on esillä verkkosivuillamme.

Tuo Kirmoille koko konkkaronkka!

Ryhmäliput

Miksi mennä merta edemmäksi kalaan, kun kaikki hyvä löytyy läheltä?

Järjestä yhdistyksen tai yrityksen tapahtuma kotoisasti Saarijärven maalaiskaupungissa. Ryhmälipuilla säästät selvää rahaa ja samalla tuet uniikkia tapahtumaa Saarijärven suvessa. Tervetuloa Kirmot-viikoille!